Daalian istutus maahan toukokuussa

Nyt on daalian juurakoiden istutus maahan tehty. Yleensä istutamme ne näin toukokuussa, kun maa on hieman lämmennyt.  Juurakot olivat talvisäilytyksessä kellarin viileydessä, turpeeseen haudattuna. Turpeena on edelleen se sama turve, jota käytettiin talvisäilytystestissä. Nytkin säilytämme taas turpeen, sillä se ei muutu miksikään ja toimii loistavasti edelleen.

Pitkä daaliapenkki ja monta juurakkoa...

Nämä meidän noin 35 vuotta vanhat daaliat istutetaan joka kevät tähän pitkään penkkiin. Nyt teimme taas niin, että ensin jaoimme juurakot penkin viereen nurmikolle. Ja ne mitkä eivät tähän mahtuneet, istutamme uuteen kasviryhmään. Sen teosta laitan tänne myöhemmin oman postauksen.

Daalian istutus maahan toukokuussa...

Daaliapenkin mullassa on biohiiltä, joka on lisätty siihen noin 7 vuotta sitten. Joka kevät lannoitamme mullan luomulannoitteella ja vuosittain lisäämme tähän myös kompostimultaa. Daalioilla on siis super hyvää multaa, jossa on runsas maan mikrobitoiminta ja biohiili vähentää kasteluntarvetta.

Daalian juurakon istutus tehdään niin, että vanhat varrenjämät jää törröttämään mullasta. Eli kaikki juurimukulat täytyy peittää mullalla. Daalia ei ole kovinkaan ronkeli istutussyvyydestä, kunhan ei jätä mukuloita näkyviin eikä hautaa juurakkoa syvälle.

Lopuksi voisi kastella, mutta me jätimme sen nyt tekemättä, koska on vielä yöpakkasriski lähipäivinä ja emme koskaan kastele näitä.

Juurakoiden suoraan maahan istutusta usein suositellaan vain Etelä-Suomessa, Tampereen alapuolella. Pohjoisempana kannattaa esikasvattaa juurakot, jotta ne ehtivät kukkia loppukesällä.

Toki etelämmässäkin juurakoita voi esikasvattaa, sillä se aikaistaa kukkimisen alkamista.

Irronneet juurimukulat myös maahan...

Irronneet juurimukulat istutamme myös maahan, sillä niistä kasvaa vähitellen juurakko. Ehkäpä jo ensi vuonna kukkiva juurakko.

Daalian versot kesäkuun alussa...

Noin kuukauden kuluttua istutuksesta eli kesäkuun alussa maanpinnalla näkyy jo daalian versojen alut. Riippuen toukokuun säästä, versot voivat olla vielä pienet tai jo pidemmät.

Näköjään kuvan daalian versoja on espanjansiruetanat käyneet hieman syömässä. Daaliat onkin niiden suurta herkkua alkukesällä, mutta onneksi on olemassa etanarakeet😊

Daaliat aloittavat kukkimisen heinäkuun alkupuoliskolla...

Nämä meidän daaliat aloittavat kukkimisen yleensä heinäkuun 10.-13. päivä. Kuten kuvasta näkyy, nämä ovat runsaskukkaisia, kun nuppuja on noin paljon.

Teen kaikki puutarhanhoitotyöt kuun  mukaan hyvinä päivinä eli lannoittamisen, kylvöt, istuttamiset jne.

Lisää postauksia daalioista...

• Vanhat daaliat ja daaliakesä -postauksessa kuvia näistä vanhoista oransseista daalioista. Niiden mukulat on istutettu yhteen riviin, mitä ei uskoisi kuvista. Ne olivat tosi upeita daaliakesänä.
• Kuivin kesä ja daalioita ei taaskaan kasteltu -postauksessa näkee hyvin, miten iso apu biohiilestä on kuivana kesänä. Emme siis koskaan kastele näitä vanhoja daalioita, koska vesi ei riitä.
• Daalian juurakot kaivettu maasta ylös vasta lokakuussa. Jonain syksynä on ehditty nostaa ne paljon myöhemmin, jopa ensi lumen jälkeen.
• Daalian talvisäilytystesti eli miten iso apu turpeesta on daalian juurakoiden talvisäilytyksessä kellarissa ja kylmiössä. Meillä on siis edelleen sama turve käytössä.
• Myyrä on syönyt daalian juurakot, järkkyä! -postauksessa kuvia, miten pahasti näiden daalioiden juurakot oli syöty. Myyrä söi ne siis syksyllä, kun daaliat vielä kukkivat penkissä.
• Myyrän syömille daalioille isot mukulat eli miltä juurakot näyttivät seuraavan kesän kasvun jälkeen. Jopa yllätyin, miten muhkeita osa juurakoista oli.
• Siemenistä kasvatetut daaliat sillä daalioiden siemeniä on myynnissä. Niiden kasvatus siemenistä on yllättävän helppoa. Ne jopa kukkivat samana vuonna, jos kylvön tekee aikaisin.
• Daalian kasvatus siemenistä -postauksesta löytyy ohjeet, miten daalian siemenet kylvetään. Kylvin siemenet sammalnappeihin, mikä oli hyvä valinta. 

Puutarhaterveisin Sari

Vanhat hyasintit kukkii nyt pihalla

Nämä vanhat hyasintit toissa vuodelta kukkii nyt pihalla ihanasti. Itse asiassa hyasintteja on meillä monessa kohtaa, osa on jo vuosia vanhoja ja osa uudempia. Ne kaikki on jouluilta, pääsiäisiltä ja keväiltä säästettyjä ruukkukukkia. Ei siis kannata heittää lakastuneita hyasintteja kompostiin, vaan säästää ne puutarhaan kevään iloksi. 

Persikanväriset vanhat hyasintit eli pääsiäishyasintit...

Nämä persikanväriset pääsiäiseltä säästetyt hyasintit on siis istutettu tähän kohtaan keväällä 2022. Ne kukki kauniisti viime keväänä ja nyt. Niissä on myös ihana hyasintin tuoksu. 

Etualalla kapeat lehdet kuuluvat kasvitieteelliselle tulppaanille, jos joku tarkkasilmäinen ihmettelee niitä😊

Samat hyasintit viime keväänä 2023...

Tässä vielä kuva niistä viime keväältä 10.5.2023. Hyasintit kasvaa hybridipionin ja hopeahärkin välissä. Kohdasta ja kukkivasta pionista lisää kuvia Viehättävä pioni hybridi pysyy pystyssä ilman tuentaa -postauksessa.

Hyasintin sipuli tekee sivusipuleita...

Huomasin tänä keväänä, että useampi hyasintti kasvaa "tuplasti", ihan kuin kaksi sipulia vierekkäin. Pikaisesti etsin hyasinteista tietoa... kuulemma hyasintin sipuli voi tehdä sivusipuleita.

Nyt tietysti tekisi mieli kaivaa sipuli ylös maasta ja katsoa, miltä se näyttää. Eli onko siinä todellakin sivusipuli.

Ja jouluna näkee välillä myynnissä multiflora hyasintteja eli monikukallisia. Siitä kuvia Multiflora hyasintti ja tavallinen hyasintti -postauksessa.

Vielä vanhempi pääsiäishyasintti...

Tämä keltainen hyasintti jo joltain aiemmalta pääsiäiseltä ja kukkii edelleen pienen sinikukallisen orvokin seassa.

Vanhat jouluhyasintit puutarhakasvina...

Tietysti näitä jouluilta säästettyjä hyasintteja on myös nyt kukassa. Ilmassa leijaileekin välillä niin suloisen ihana hyasintin tuoksu. Näin ulkona sen tuoksu on miedomman oloinen, mitä se on sisällä asuinhuoneessa.

Ohjeita ruukkukukkana myytävien hyasinttien säilyttämisestä ja ulos istuttamisesta Säilytä hyasintit kevätkukaksi -postauksessa.

Hyasintin sipuleita myydään ihan pihalle istutettavaksi syksyllä puutarhamyymälöissä ja kukkasipuleita myyvissä verkkokaupoissa. Niistä löytää upeita kukkien värejä ja värivalikoima on usein laaja.

Hyasintti vaatelias kasvupaikan suhteen...

Hyasintit viihtyvät aurinkoisella ja puolivarjoisalla sekä lämpimällä paikalla. Niille sopii ravinteikas multa ja maan on syytä olla hyvin läpäisevää.

Ihan testimielessä olemme istuttaneet hyasintteja moneen paikkaan, jotka vaikuttavat sopivalta hyasinteille. Jossain kohtaa ne kukkivat vuodesta toiseen ja jossain toisessa kohtaa vain vuoden tai pari.

Eli sillä paikan olosuhteilla on iso merkitys, miten hyasintit viihtyvät. Hyasintti on siis vaatelias kasvupaikan suhteen.

Olisi kiva kuulla, oletko saanut hyasintin kukkimaan useamman vuoden pihalla?

Puutarhaterveisin Sari

Haasteena pitkät sateettomat jaksot - suuntana omavaraisuus

Meillä on ollut haasteena pitkät sateettomat jaksot jo useamman vuoden. Monesti sääennusteen lupaamat ukkossateetkin jäävät naapurikunnan puolelle. Se mikä tekee sateettomista jaksoista haasteellisen, on kasteluveden loppuminen. Onneksi on olemassa muutamia apukeinoja.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Kylvöjen haasteena pitkät sateettomat jaksot...

Etenkin keväisten kylvöjen haasteena on pitkät sateettomat jaksot touko-kesäkuussa. Viime vuonna meillä oli se ennätyksellinen kahden kuukauden sateeton jakso toukokuun alusta kesäkuun lopulle. Siis juuri kylvöille pahimpaan aikaan. Jo toukokuussa kasteluvesi oli lähes loppu, joten kylvöksiä ei voitu kastella lainkaan. Seurauksena suurin osa kylvöistä ei lähtenyt kasvuun.

Kuva on viime vuoden elokuulta niistä muutamasta vahapavusta, jotka kuivuudesta huolimatta lähtivät kasvuun. Ja jopa tuottivat satoa näin kitukasvuisinakin. Kuvia vahapavun sadosta "normaalina kesänä".

Hienojakoinen biohiili paras vedenvarastoija... 

Ilman kasvimaan biohiiltä, ei vahapavut olisi selvinneet kuivuudesta. Biohiili onkin loistava apukeino kuiville maille ja sateettomille jaksoille.

Jos et tiedä, niin biohiili varastoi vettä huokosiinsa, joista kasvit saavat otettua vettä tarvittaessa. Ja mikä parasta, se on tehty puusta ja siinä ei ole lisäaineita tms eli sopii myös luonnonmukaiseen viljelyyn. Kun kerran lisää ladattua biohiiltä maahan riittävästi, sitä ei tarvitse myöhemmin enää lisätä.

Biohiili auttaa kasveja kestämään sateettomia jaksoja myös sen takia, että se lisää maan mikrobitoimintaa. Eli kasvien stressin sietokyky on vahvempaa ja kasvit saavat vettä käyttöönsä niiden mykorritsojen eli sienijuurien avulla.

Jos maa on kuivahkoa tai alueella on näitä pitkiä sateettomia jaksoja tai kasvattaa korotetuissa laatikoissa, kannattaa valita hienojakoista biohiiltä multaan. Tutkimusten mukaan hienojakoinen sitoo eniten vettä kasvien käyttöön.

Kirjoittelin jo aiemmin keväällä Biohiili vähentää kastelua puutarhassa -postauksen, jossa lisää biohiilestä.

Monivuotiset kasvit kestää kuivan jakson...

Monivuotiset kasvit kestää yksivuotisia kasveja paremmin kuivia jaksoja. Joten voisi hyvinkin alkaa suosia monivuotisia hyötykasveja. Niistähän löytyy nykyään monenlaisia vihanneksia, yrttejä ja juureksia. Tämä on meillä vasta harkinnassa.

Koska olemme lisänneet jälkeenpäin pensasmustikalle ja monelle muullekin kasville biohiiltä, niin ne tuottivat viime kesänä ihan hyvin satoa. 

Tomaatti, persilja ja muut kastelualtaissa...

Yksivuotisista kasveista kaikki ne, jotka vaativat tasakosteaa multaa, kasvatamme nykyään näissä muutamassa kastelualtaassa. 

Kasvimaalle valitsemme vain niitä kasveja, jotka kestävät kuivien jaksojen yli, vähäisellä kastelulla. Vahapapu osoitti taas viime kesänä sitkeytensä samoin mangoldi sekä muutamat salaattityyppiset sipulit.

Kuvassa on rentokasvuinen kirsikkatomaatti, jonka versot saivat maata kastelualtaan päällä. Se teki satoa tosi runsaasti. Lisää kuvia siitä Kirsikkatomaatti tuottaa satoa vielä pitkään -postauksessa.

Katteet apuna, mutta espanjansiruetanat...

Toinen hyvä apukeino biohiilen lisäksi on katteet mullan pinnalla. Varsinkin maatuvat katteet pitävät mullan paremmin kosteana.

Harmillisesti kosteus houkuttaa näitä espanjansiruetanoita, katteen alle. Vihreä kasvikate olisi ihanteellisin, mutta sitä emme voi käyttää, koska alueellamme on siruetanoita. Vaikka meillä on etanaeste kasvimaan ympärillä, niin aina välillä muutama siruetana on päässyt kasvimaalle. Jos maan pinnalla olisi vihreä kasvikate, niin siruetanoita pyrkisi sinne todennäköisesti runsain mitoin.

Eli katevalintaa tässä vielä mietimme.

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/toukokuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2024/04/suuntanaomavaraisuus-5-2024.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/05/suuntana-omavaraisuus-toukokuu-2024-saa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/05/haasteena-pitkat-sateettomat-jaksot.html

Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/05/matkalla.html

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2024/05/toukokuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-5/

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18343

Kasvuvyöhyke 6

Farm escape https://farmescape.fi/saan-vaihteluihin-varautuminen

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/05/05/touko-24-tunne-kasvimaasi/

Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi

Puutarhaterveisin Sari

Syyssyrikkä ja patiokärhöt totuttelee ulkoilmaan

Syysyrikkä ja patiokärhöt totuttelee nyt vähitellen ulkoilmaan. Ne olivat siis talven kellarin viileydessä ja kasvattavat jo uusia versoja. Kellarissa talvehtineet, samoin kuin sisällä olleet kasvit, on hyvä totuttaa ulkoilmaan varovasti askel kerrallaan. Siten ne kärsivät vähiten olosuhteiden suuresta muutoksesta.

Syyssyrikkä totuttelee tuuleen ja aurinkoon...

Syyssyrikän (Buddleja) hennot uudet versot katkeavat herkästi tuulessa, jos sen siirtäisi kellarista suoraan tuulen tuiverrukseen. Joten pidämme sitä ensin tuulilta suojassa seinustalla. Siinä se totuttelee ulkoilmaan ja uusi kasvu vankistuu. Siihen kohtaan ei paista myöskään aurinko kuin hetken pensaan oksien lomasta. 

Näin terhakkaita uusia versoja se on jo kasvattanut. Ylemmässä kuvassa syrikkä on valkoisessa saavissa. Kesäisiä kuvia näet tästä valkokukallisesta syyssyrikästä Syyssyrikkä on paras perhoskasvi -postauksessa.

Patiokärhöt totuttelee myös ulkoilmaan...

Tämä vanha punakukallinen patiokärhö kasvaa jo rehevästi ja se on täynnä nuppuja. Leikkasin sen  aikaa sitten, sillä se lähtee kellarissa kasvuun yllättävän aikaisin.

Koska kärhöjen versot ovat hyvin hennot, niin nekin saavat nyt totutella ulkoilmaan seinustalla suojassa tuulilta. Ne on myös suojassa auringolta, koska kellarissa kasvaneet uudet versot ei ole siihen vielä tottuneet.

Kuvia tästä punakukallisesta patiokärhöstä viime kesältä Vanha kärhö kukkii ruukussa -postauksessa.

Toinen kellarissa talvehtinut kärhö on viime kesältä eli se on nuorempi. Sekin on silti lähtenyt jo hyvin kasvuun. Kuvia siitä kukkivana Matala kärhö `Cezanne` ruukkuun -postauksessa.

Siinäkin näyttää olevan jo nuppuja aika kivasti.

Kasvit totuttelee ulkoilmaan, tuuleen ja aurinkoon vähitellen...

Sisältä, kasvihuoneesta ja kellarista viedään kasvit ulos ensin totuttelemaan ulkoilmaan. Eli ne sijoitetaan aika varjoisalle paikalle ja suojaan tuulelta. Parin päivän päästä niitä siirretään hieman enemmän aurinkoon ja näin vähitellen täyteen auringonpaisteeseen. Samalla ne tottuvat myös tuuleen. 

Toki täytyy muistaa seurata sääennustetta! Jos on luvattu yöpakkasia eli hallaa, kasvit kannattaa siirtää takaisin kellariin tai muualle suojaan. Niitä voi myös koettaa suojata kasvimaaharsoilla, mutta varminta on ottaa ne sisälle tai kellariin.  Pakkanen voi nimittäin vioittaa hennot uudet kasvut ja nuput.

Syrikkää ja patiokärhöjä hoidan kuun mukaan...

Olemme siis kastelleet ja lannoittaneet näitä aina kuun mukaan hyvinä päivinä. Samoin ne on istutettu ruukkuihin ja vanhimman pintamulta on myös vaihdettu kuun mukaan katsottuina istutuspäivinä. Eli pyrin hoitamaan näitä parhaina päivinä, jotta ne kukkisivat runsaammin ja tietysti talvehtisivat myös hyvin.

Nyt onkin parhaillaan kuun mukaan Kastelupäivät 3.-4.5.2024

Ja huono aika kasvien istuttamiseen ja kylvämiseen.

Lisää tietoa puutarhatöiden ajoittamisesta kuun mukaan löytyy Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssilta, joka on yritykseni Puutarha Studion. 

Se löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi eli Puutarha Studion verkkokurssialusta.

Puutarhaterveisin Sari

Sykähdyttävän ihanat kevään sipulikukat

Nämä kevään ihanat sipulikukat kukkivat nyt sykähdyttävän upeasti ja runsaasti. Ne peittävät maan värikkäinä kukkamattoina, joten talven jälkeen tällainen kukkarunsaus ja värikkyys on niin super energisoivaa. Näitä kukkamattoja tuleekin ihailtua vähän väliä puutarhatöiden lomassa.  Kuvassa on valkoista idänsinililjaa ja sen sekaan on ilmestynyt sitä myös sinisenä. Taustalla on krookuksia isona alueena.

Krookukset leviävät siemenistä...

Nämä kasvitieteelliset eli vähän jalostetut pienikukalliset krookukset kuuluvat suosikkeihini, koska ne leviävät hyvin siemenistä. Näitä meillä onkin pihalla useammassa kohtaa, sillä ne ovat tosi hyviä kevään ensimmäisiä kukkia pölyttäjille. Ja onhan ne tosi ihanan näköisiä😊

Kirjoitinkin jo aiemmin  Ihania krookuksia pölyttäjille ja paljon -postauksen, jossa on kuvia krookuksista toisesta kohtaa. 

Krookuksia ja idänsinililjaa yhdessä...

Aiemmin en ole niin pitänyt tästä idänsinililjan sinisen ja krookusten lilan väriyhdistelmästä, mutta nyt se näyttää oikeastaan ihan kivan raikkaalta. Tässä kohtaa onkin vain sinistä idänsinililjaa, ei onneksi yhtään valkoista.

Keisarinpikarililjat jo nupulla...

Sinisen idänsinililjan ja lilan krookusten seassa on pari mätästä korkeampaa keisarinpikarililjaa. Kuvan kohtaan on alun perin istutettu yksi keisarinpikarililjan sipuli. Nyt siihen näyttää tulevan ainakin kolme kukkavartta.

Kukkavarressa, lehtien keskeltä, pilkistää jo nuput. Tähän tulee siis vahvan oranssin väriset kukat. Niistä kuvia ja hoito-ohjeet Keisarinpikarililja kukkii komeasti -postauksessa. Tämä on siis se kasvi, jonka sipuli torjuu myyriä tai näin ainakin väitetään.

Hyasintit ja idänsinililjat kukkivat yhdessä...

Nämä siniset ja punaiset hyasintit on aiemmilta jouluilta säästettyjä. Ne on kukkineet tässä jo useamman vuoden lyhyellä kukkavanalla. Aivan suloisia skillan kanssa. Laitan myöhemmin kuvia myös ihanan oranssinsävyisistä hyasinteista, kunhan niiden nuput aukeavat. Hyasintti sopii siis hyvin myös kevätkukaksi

Jouluiset hyasintit kannattaa säilyttää ja istuttaa ne ulos puutarhaan. Siitä löytyy ohjeet Säilytä hyasintit kevätkukaksi -postauksessa. Itse aion istuttaa joululta säästetyt hyasintit maahan ehkäpä jo ensi viikolla, kun kuun vaihe on siihen sopiva.

Puutarhaterveisin Sari

Kitkemisessä hullu paljon töitä tekee - viisas pääsee vähemmällä

"Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä" pätee hyvin kitkemiseen. Nimittäin rikkaruohojen kitkemisessä joku saattaa kitkeä suurella työllä rikkaruohot pois ja ei mene kauaa, niin alue on taas täynnä rikkaruohoja. Sen sijaan viisas kitkijä, kitkee rikkaruohot tehokkaasti sekä nopeasti ja alue pysyy pitkään rikkaruohottomana. Rikkaruohojen kitkeminen on siis taitolaji, joka on helppo oppia😊

Kukkaniityltä kitketään rikkaruohot pois...

Kukkaniityiltä, kuten tältä meidän esikkoniityltä pitää kitkeä rikkaruohot pois. Jos ne jäävät kitkemättä, niin voimakkaimmin kasvavat rikkaruohot valtaavat alaa kukkaniityn kukilta.

Tässä esikkoniityllä kasvaa myös lemmikkiä, jota välillä saa kitkeä pois esikkojen seasta. On siellä kyllä muitakin rikkaruohoja, mutta onneksi vähänlaisesti.

Tarkkana rikkaruohojen kitkemisessä...

Kitkemisessä saa olla tarkkana, etenkin näin keväällä. Koska kitkeminen ei ole minusta stressaavaa, niin tulee rauhallisesti katsottua kasvit, ennen kuin kitken ne. Silloin huomaa pienetkin kirjopikarililjan siementaimet, jotka näyttävät ihan heinän aluilta. Kuvassa on nupullinen valkokukkainen kirjopikarililja ja sen alla pieniä siementaimia.

Samoin säästän kaikki esikkojen siementaimet, joita ilmestyy vähän sinne ja tänne.

Maanpeitekasvit vaatii myös kitkemistä...

Upea kevätkaihonkukan alue on helppohoitoinen, koska sinne ei ole päästetty rikkaruohoja kasvamaan. Ne on siis kitketty ajoissa ja tietysti kuun mukaan. Eli maanpeitekasvit eivät aina estä uusien rikkaruohojen kasvua, sillä keväästä syksyyn ilmassa leijailee erilaisten kasvien siemeniä ja maahan päästessään, ne lähtevät kasvuun. Niistä voi siis tulla rikkaruohoja.

Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä...

Viisas kitkijä hyödyntää tietysti kuun mukaan katsotut hyvät Kitkemispäivät. Silloin rikkaruohot usein lähtevät juurineen, jopa ihan käsin vetämällä. Joten ne eivät heti kasva takaisin kitkettyyn kohtaan. 

Viisas kitkijä osaa myös eri kitkemistekniikat eli valitsee kitkemistyylin kasvin mukaan. Se nopeuttaa kitkemistä ja parantaa lopputulosta. 

Hullu kitkijä sen sijaan kitkee raivopäisenä tai jättää rikkaruohot rehottamaan. Ja vielä jos ei osaa kitkeä oikein, niin tulos voi olla kuten kuvassa. Eli rikkaruohot ovat vallanneet kukkapenkin. Tämä tilanne vaatiikin sitten jo järeämpiä toimia, ja järkevällä tavalla.

Mitä enemmän maata kuokitaan ja möyritään, sitä enemmän mullan mikrobitoiminta eli pieneliötoiminta kärsii. Jos maassa on hyvä mikrobitoiminta kasvit voivat paremmin, ovat vastustuskykyisempiä taudeille ja tuholaisille sekä eivät ole niin herkkiä maan kuivahtamiselle.

Siksi turhaa maan kuokkimista vältetään, ellei ole ihan pakko.

Tehokas kitkeminen kuun mukaan...

Vuosia sitten havahduin siihen, että yllättävän moni ei osaa eri kitkemistekniikoita tai ymmärrä, miten eri rikkaruohot kannattaa kitkeä. Se tuli esiin pihaneuvontakäynneillä ja jopa yhden lähisukulaisen pihalla.

Siitä sain sykäyksen tehdä tehokkaasta kitkemisestä verkkokurssin, nimittäin itse koen rikkaruohojen kitkemisen tosi helpoksi puuhaksi ja suorastaan rakastan kitkemistä. Siinä näkee kättensä jäljen heti😊

Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilla on vuoden parhaat Kitkemispäivät sekä erilaiset kitkemistekniikat eri rikkaruohoille. Kerron siellä myös, miten itse hävitin ruttojuuret nopeasti, lähes yhden kesän aikana. En siis kaivanut niiden juuria maasta! 

Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion. Kurssi löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi -sivustolta.

Seuraavat hyvät Kitkemispäivät kuun mukaan 29.-30.4.2024

Ilmoittelen näistä hyvistä Kitkemispäivistä Puutarha Studion facebook ja instagram -tileillä taas tänäkin kesänä.

Puutarhaterveisin Sari

Pelargonit, oleanteri ja tähtijasmiini huhtikuun lopulla

Talvetetut pelargonit, oleanteri ja tähtijasmiini voivat hyvin ja tässä kuvia niistä näin huhtikuun lopulla. Nämä kaikki ovat siis olleet talven ajan valoisalla ikkunalla. Pelargonit ovat ihan huoneenlämmössä ja oleanteri sekä tähtijasmiini hieman viileämmässä huoneessa, mutta samaan ilmansuuntaan. 

Vanhat pelargonit nyt huhtikuun lopulla...

Itse asiassa, jos muistan oikein, niin nämä kummatkin pelargonit kylvin viime vuoden tammikuussa. Ne on siis vuoden vanhoja. Vanhimmat pelargonit säilytämme kellarin viileydessä ja ne vasta vihertyvät.

Nämä ikkunalla säilytetyt pelakuut pysyvät lehtevinä läpi talven ja aloittavat kukkimisen maalis-huhtikuun vaihteessa, säästä ja leikkausajasta riippuen. Ne siis kukkivat innokkaasti jo tähän aikaan vuodesta.

Tällä punakukallisella kukkien sävy on minusta tosi kaunis, mutta harmillisesti hankala kuvattava. Sävy ei ole ihan oikea tässä kuvassa. 

Aion pitää nämä taas leveinä ja litteinä, jotta ne mahtuvat kapealle ikkunalaudalle ensi talvenakin. Taidan kohta siirtää ne parvekkeelle, kunhan sää vielä hieman lämpiää lisää.

Oleanteri talvehti hyvin ikkunalla...

Syksyllä vähän jännäsin, miten saan tämän oleanterin talvehtimaan ikkunalla, hieman viileämmässä huoneessa. Yllättävän hyvin onnistui. Ainoastaan kevättalvella sen multa pääsi kuivahtamaan liikaa pari kertaa ja se näkyy nyt ruskettuneina lehtien kärkinä. Oleanteri näyttää siis olevan aikamoinen vedenkuluttaja, kun se kasvattaa uusia versoja ja lehtiä.

Vanhan ajan oleanteri kukkii läpi kesän -postauksessa kuvia siitä loppukesältä, kun se vielä kukki komeasti.

Lyhensin jo aiemmin keväällä viime vuonna kasvaneita versoja, ettei siitä tule liian iso. Nyt siihen on tulossa muutamaan versoon nuppuja sekä uusien versojen kasvukin on jo alkanut. 

Oleanteri on syötynä tosi myrkyllinen.

Ihana tähtijasmiini kasvattaa myös nuppuja...

Tähtijasmiini on siis köynnös, joka ei talvehdi meillä Suomessa ulkona. Se on ollut minulla keväästä syksyyn ruukkukasvina parvekkeella ja talven se viettää valoisalla ikkunalla viileähkössä huoneessa.

Se kasvattaa pitkät uuden versot, joten pidän sen leikkaamalla pienehkönä, jotta sen mahtuu ikkunalle talveksi.

Siihen näyttää tulevan nyt paljon nuppuja, jee! Kukissa on nimittäin ihanan vahva tuoksu. 

Huumaavan tuoksuva tähtijasmiini -postauksessa kuvia kukista sekä miltä se näytti ihan uutena. Sillä on siis edelleen tukena sama valkoinen pieni köynnöstuki.

Viime keväänä tähtijasmiini aloitti kukkimisen jo huhtikuun puolessa välissä. Sen sijaan tänä vuonna nuppujen ja versojen kasvu alkoi vasta huhtikuun puolenvälin tietämillä. Kuvia viime huhtikuulta Pelargonit ja tähtijasmiini kukkii jo -postauksessa.

Osa kesäkukista ja terassiruukkuun tarkoitetuista talvenaroista kasveista on yllättävän helppo talvettaa ihan asuinhuoneen ikkunalla. Ne eivät ole siis kertakäyttökasveja. 

Hoitotoimet kuun mukaan...

Olen kastellut näitä kuun mukaan Kastelupäivinä ja välttänyt kastelua Älä kastele -päivinä, sillä se on huonoin päivä kasvien kasteluun. Olen myös vaihtanut mullat ja ruukut sekä leikannut näitä kuun mukaan hyvinä päivinä. 

Kastelupäivät ja Älä kastele -päivät löytyvät Kastelupäivät ja kuu -sivulta täältä blogista.

Puutarhaterveisin Sari