keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Harmahtava kultaimarre on nyt tosi trendikäs

Olen ihastellut monessa sisustusjutussa tätä harmahtavan vihreää kultaimarretta. Joten kun sellaiseen törmäsin, niin pakkohan se oli saada itsellekin. Näyttää viihtyvän hyvin, vaikka en ole ehtinyt sumutella sitä juuri lainkaan. Tämä myytiin amppelissa, mutta poistin ruukusta amppelikoukun. Näin se on minusta paljon kauniimpi.


Sen lehtien muotokin on aika jännä.

Nimi kultaimarre taitaa tulla sen kullanvärisista ja karvaisista maavarsista. Lähikuvaa en viitsinyt laittaa niistä, sillä ne näyttivät ihan karvamadoilta silmineen 😉

Kultaimarre leikkovihreänä...

Muistatte varmaankin sen tuoksuvan tulppaanikimpun. Siinä oli tulppaanien lisäksi leikkovihreänä kultaimarteen harmahtavia lehtiä. Nyt tulppaanit ovat jo lakastuneet, mutta ne kultaimarteen lehdet ovat vielä hyviä. Joten se on myös loistava leikkovihreänä.


Kultaimarteen hoito-ohjeet...

Kultaimarre (Phlebodium aureum) kuuluu saniaisiin eli se rakastaa kosteaa huoneilmaa ja sumuttelua. Sille kannattaa valita mahdollisimman valoisa paikka, mutta ei kuitenkaan suoraa auringonpaistetta. Näin sen lehdet pysyvät kauniina ja harmahtavan värisinä.
Multaa kastellaan säännöllisesti, eli kun mullan pinta on vain hieman kuivahtanut. Multaa ei saa päästää kokonaan kuivumaan. Kultaimarretta lannoitetaan kasvukaudella eli keväästä syksyyn.


Tämä viikko on ollut vauhdikas ja iltaisin olen saanut opettaa aivan mahtavilla kursseilla.... aika on mennyt ihan siivillä. Joten vastaan taas edellisen postauksen kommentteihin, heti kun tässä ehdin.


Mukavaa loppuviikkoa!

Terkuin Sari 

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Ihanat sormustinkukat

Katselin tänään kesäisiä kuvia, ja ihastuin jälleen näihin sormustinkukkakuviin. Vaikka kasvi on tosi myrkyllinen syötynä, niitä on kasvanut aina meidän pihalla. Viime vuonna tosin aika vähän, joten täytyykin taas muistaa kylvää niitä keväällä pihalle.

 

Herkkä sormustinkukka...

Välillä yksikin sormustinkukka voi olla todella herkän näyttävä. Ala olevien kuvien sormustinkukat ovat itse siihen kylväytyneet. Eikä niitä tietenkään ole raaskinut kitkeä pois 😊



Näyttäviä isoina ryhminä...

Välillä on kiva istuttaa sormustinkukan taimia isoiksi ryhmiksi. Silloin ne tuovat väriä ja loistoa pihaan. Kuvan vaaleamman punainen sormustinkukka on jokin jumboyksilö. Siinä oli kukkia koko varren ympärillä

Oih, sormustinkukkien runsautta! Kuvan kesänä sormustinkukan taimia oli istutettu paljon tälle puolelle pihaa... ja näky oli kyllä huikean upea. 

Sormustinkukan hoito...

Sormustinkukka (Digitalis) on kaksivuotinen kasvi eli se kasvattaa lehdet ensimmäisenä kesänä ja toisena kesänä vasta kukkii ja tekee paaaaljon siemeniä. Sen jälkeen se yleensä kuihtuu itse pois.
Se viihtyy läpäisevässä multamaassa aurinkoisella paikalla.
Ja on hyvä pitää mielessä, että sormustinkukat ovat syötynä vaarallisen myrkyllisiä!

Kylvösuunnitelma alkaa olla jo kasassa. Koetan nyt tänä vuonna pysytellä hyvin yksinkertaisessa ja helpossa suunnitelmassa, ainakin vielä 😉

Terveisin Sari

tiistai 23. tammikuuta 2018

Tuoksuvat tulppaanit kahdella tavalla

Blogiyhteistyö: Huiskula
Tein samasta tulppaanikimpusta trendikkään väljän ja perinteisen tiiviin kimpun. Konsti on nopea ja helppo. Rakastan näitä `Verona` tulppaaneja! Niiden kukissa on niin ihana sitruunainen tuoksu. Muutenkin pidän niiden keväisen kellertävistä ja kerrotuista kukista.

Trendikkään väljä tulppaanikimppu... 

Tällä hetkellä on trendinä tehdä kukkakimput hyvin väljiksi ja kukat saavat kaartua alaspäin. Tulppaaneilla se on helppo saada aikaan, sillä tulppaanin varret kasvavat maljakossa ja siten kaartuvat alaspäin. Seassa on saniaisen lehtiä.

Perinteisen tiivis tulppaanikimppu...

Sen sijaan perinteisesti tulppaanikimput on sidottu aika tiiveiksi ja kukkia ei kaarru alaspäin. Tämä vie muuten pöydällä vähemmän tilaa.

No, mikä on se nopea ja helppo konsti? Nostin vain kumirenksua ylöspäin, niin kimppu tuli tiiviimmäksi. Helppoa kuin mikä 😊
Kimpussa on kaksi Huiskulan tulppaaninippua eli 20 tulppaania ja nuo saniaisen lehdet. Olin koonnut kukat spiraalimaisesti ja sitonut kimpun tavallisella kumirenksulla. Aluksi kumirenksu oli alempana ja siten kimppu aukesi avoimemmin.
Nyt kun nostin kumirenksua ylöspäin, jouduin hieman lyhentämään kukkien varsia, jotta kimppu asettui paremmin maljakkoon.


Nämä Veronat ovat niin ihania... melkein niiden tuoksu tulee jos tästäkin kuvasta 😊
Ne ovat kotimaisia, viljelty Turussa Huiskulan Puutarhalla. Sain kukat Huiskulasta blogijutun tekoon. Kiitos jälleen heille avusta!

Elegantit ranskalaiset tulppaanit -postaus viime helmikuulta isokokoisista ja erikoisista tulppaaneista.
Vaaleankeltaiset tulppaanit - postaus viime vuoden tammikuulta. Vaaleankeltaiset tulppaanit ovat selvästi suosikkejani.



Talvisin terveisin,

Sari

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Haasteena huhtikuu

Sain Olipa kerran puutarha... -blogin Sari-Hannelta keväisen haasteen, joka on pyörinyt puutarhablogeissa. On ollut tosi kiva käydä katsomassa muiden kevään merkkejä, joten päätin ottaa haasteen vastaan. Huhtikuun valitsin sen takia, että silloin pihalla on jo selvästi kevät ja pihalla tulee oltua paljon enemmän.

Alkuperäinen haaste kuuluu näin:

"Huhtikuu on kuitenkin kevätkuu ja tämä haaste lähteköön kiertämään tuoden kevätmieltä tuokioksi lukijoille ja kirjoittajille! Haaste on yksinkertainen:
1. Tee postaus, ja kerro mistä haasteen sait.
2. Kerro huhtikuusi viisi tärkeintä kevään merkkiä, jotka ilahduttavat sinun sieluasi voimakkaimmin. Etelärannikolla kevät on jo maaliskuussa ja pohjoisessa toukokuussa. Muokkaa haasteen kuukausi sinun kevääksesi. Huhtikuu on tässä vain keskiverto.
3. Laita haaste kiertämään haastamalla kolme blogia."

Minun huhtikuuni viisi tärkeintä kevään merkkiä...

1. Oman pihan sinivuokot

Sinivuokon sininen sävy on niin sykähdyttävän upea, että jo sen takia niitä odottaa. Ja ihan lapsesta asti kevään traditioihin kuuluu sinivuokkojen kukkien etsiminen. Meidän pihalla on aina ollut sinivuokkoja, useammassakin kohtaa. Niitä kasvaa ihan lähimetsissäkin. Kuvan sinivuokot ovat sembramännyn alta, siksi noin paljon männynneulasia 😊

2. Ensimmäinen perhonen

Riippuu paljon kevään tulosta, milloin ensimmäiset perhoset ovat liikkeellä. Ja tietysti säästäkin. Joka tapauksessa kevään ensimmäinen perhonen on aina kevään hienoimpia hetkiä. Tässä nokkosperhonen lämmittelee luonnonkivimuurin kyljessä.

3. Ensimmäisten silmujen puhkeaminen

Huhtikuussa tulee tutkittua kasvien silmuja, onko ne lehti- vai kukkasilmuja. Etenkin uusien kukkivien puiden silmuja täytyy tutkia vähän väliä, josko ne jo tekisivät enemmän kukkia.
Ja sitten nämä ensimmäiset lehdet, kuten kuvan pihlaja-angervo, tuo niin lupausta kesästä. Silmujen nopeaa kasvua tulee myös hämmästeltyä, joka kevät.

 

4. Pihan punarinnat ja muut pikkulinnut

Pikkulintujen laulu ja pesäpönttöjen valitseminen alkaa hyvin aikaisin keväällä. Eniten kuitenkin odotan aina punarintojen saapumista pihalle. Pariskunta saapuu yleensä huhtikuussa. Silloin tietää, että kunnon kevät on tullut! Ja lintujen laulu... voiko olla ihanampaa kevään merkkiä!

5. Krookus-meri täydessä kukassa

Meidän pihalla on satoja krookuksia, ja sinä huhtikuuna, kun ne kaikki ovat täydessä kukassa, näky on huikean mykistävä! Silloin kiertelee pihalla tuntitolkulla ihastelemassa ja ajantaju katoaa täysin.
Tällainen kevät ei osu joka vuodelle, sillä välillä rusakot ovat ehtineet ensin. Ja viime keväänä lumisade hieman pilasi auenneita krookuksia. Toivon niin, että tulevana huhtikuuna näkee taas krookukset täydessä loistossaan.

Kyllä huhtikuu on ihana kuukausi!


Tällä kertaa en haasta nyt ketään erityisesti, koska haaste on pyörinyt jo jonkin aikaa blogeissa.
Jos et ole tätä vielä saanut, niin otapa haaste vastaan! Annan sen sinulle 😊

Kevättä odotellessa,

terkuin Sari 

perjantai 19. tammikuuta 2018

Sammalkasvualusta on tulevaisuuden multa!

Blogiyhteistyö: Biolan 

Muistatte varmaan kesältä tämän ihanan kerrottukukkaisen kesäbegonian, joka kasvoi "erikoismullassa". Nyt sain luvan paljastaa, että multana oli sammalkasvualusta, jota sain ennakkoon kokeiluun Biolanilta.  Jo ihan kesän kokemuksesta näki, että siinä oli niin paljon hyviä ominaisuuksia, että sammal on ehdottomasti tulevaisuuden kasvualusta!

Kesäbegonia sammalkasvualustassa...

Ruukussa oli kaksi pientä kesäbegonian tainta, jotka olin istuttanut siihen kesäkuun alussa. Vuorasin ruukun sisäpuolelta muovilla, koska metalliruukun saumat eivät näyttäneet ihan vesitiiviiltä. Kesäisiä kuvia siitä näet Suloinen kerrottu kesäbegonia.
Kesäbegonia oli vielä syksylläkin niin kaunis, että päätin koettaa talvisäilytystä viileähkön huoneen ikkunalla. Onnistuuko kesäbegonian talvisäilytys -blogijuttuun tulikin ihanasti kannustavia kommentteja.

No nyt kesäbegoniaruukku näyttää tältä. Siinä on edelleen se sama sammalkasvualusta ja ihmeellisesti se on pysynyt hyvin ilmavana. Ihan kuin kasvualusta olisi vasta laitettu. Tätä ominaisuutta pidetäänkin yhtenä sammalkasvualustan etuna.

Sammalkasvualustan edut...

Sammalta kasvualustana on tutkittu ja tukitaan edelleen paljon esim. Lukessa. Tutkimustulokset osoittavat sammaleen suuren edun turpeeseen tai kivivillaan.
  • Sammalkasvualustan ilmava rakenne pysyy tasaisesti ruukussa ja myös märässä sammaleessa. Se on juuristolle erityisen tärkeää! 
  • Sammalkasvualusta ei kuivu rutikuivaksi nopeasti, vaan sammaleeseen on imeytynyt vettä, jota kasvit voivat vielä käyttää. Sen itsekin huomasin, että sammal tuntuu nihkeältä vaikka se huutaa kastelua 😊
  • Rahkasammaleessa on myös tutkitusti ominaisuus ehkäistä homeen kasvua. Eli sammalkasvualustaan ei kasva hometta, mikä on isot etu tietyille kasveille.
  • Sammal on kevyttä, eli säkkien kantaminen on kevyttä puuhaa.
  • Näin bloggaajalle ihana ominaisuus sammaleessa on myös se, ettei sammal sotke käsiä niin kuin multa tekee. Eli istutuspuuhan jälkeen vain karistaa sammaleet käsistä, niin kädet ovat riittävän puhtaat kameran käyttöön.
  • Tämä puhtaus-ominaisuus on tärkeä kasvihuoneviljelijöille, sillä sammalkasvualustasta ei liukene epäpuhtauksia kasteluveteen kasvihuoneviljelyssä, jossa sama vesi kierrätetään kasveilla uudelleen. 
  • Sammal, joka otetaan Suomen ns. kitusoista, on ekologista, koska sammal kasvaa takaisin ja sammaleen otto ei rasita ympäristöä eikä ilmastoa. Sen sijaan turve ei uusiudu ja aiheuttaa päästöjä ympäristöön. Eli sammaleessa on niin paljon hyvää, että se tulee korvaamaan turvetta kasvualustana ja multaseoksissa.
Tältä näyttä Biolanin Kasvusammal läheltä katsottuna. Sammal on hienonnettua. Ja katsokaan sormia... puhtaat, eikä lainkaan mullan likaa 😊

Tämä pieni traakkipuu kasvaa myös sammalkasvualustassa. Ja näyttää viihtyvän. 

Sammalkasvualustaa lannoitetaan normaalisti, esim. joka kastelukerta ja kastellaan ehkä hieman useammin ja hieman pienemmällä vesimäärällä. Joka tapauksessa sammalta on helppo kastella, koska se ei kovetu eikä hylji vettä kuivanakaan. Ja liika vesi valuu siitä helposti pois sen ilmavan rakenteen ansioista.

Biolanin Kasvusammal...

Tällä hetkellä sammalkasvualustaa valmistaa Biolan. Itse asiassa heidän tämän kevään uutuustuotteena on Biolan Kasvusammal. Jos sitä ei vielä näy lähimyymälässä, niin kannattaa tiedustella myyjältä.



Oli kyllä jännän päästä testaamaan sammalta. Ja enpä olisi ennen uskonut, että kasvatan vielä joskus kesäkukkia pelkässä sammaleessa... ja vielä niin hyvin tuloksin 😊
Istutin siihen myös osan sipulikukista, jotka nyt ovat kellarissa odottamassa kevättä. Jännä nähdä, miten se toimii niillä.


Mukavaa viikonloppua!

Terkuin Sari

maanantai 15. tammikuuta 2018

Älä peitä valossa itäviä siemeniä mullalla!


Kohta on taas kylvöjen aika, joten tässä muistutus valossa itävistä siemenistä. Joidenkin kasvien siemenet pitää jättää mullanpinnalle näkyviin eli niitä ei peitetä mullalla. Suurin osa siemenistä peitetään normaalisti. Joten kannattaa aina lukea siemenpussin ohjeet huolella, jotta huomaa tehdä oikein! Kuvassa on kerrottuja petunioita, jotka kylvin siemenistä joitakin vuosia sitten. Niitä olisi kiva kylvää ehkä tänäkin keväänä.

Nämä siemenet itävät vain valossa...

Älä siis peitä näiden siemeniä mullalla. Mielenkiintoisesti osalla kylvöohjeissa on välillä teksti "peitä hyvin ohuelti" ja välillä "älä peitä". Todennäköisesti kun kasvia jalostetaan tämä valovaatimus-ominaisuus muuttuu hieman tai kasvin siemen on aika sopeutuva, kunhan saa jonkin verran valoa. Tässä esimerkkejä valossa itävistä:

Kesäköynnökset:

  • keijunmekko 

Kesäkukat:

  • ahkeraliisa
  • apinankukka
  • begonia
  • leijonankita
  • lobelia
  • petunia
  • tulisalvia
  • tupakat 

Kaksi- ja monivuotiset:

  • bellis eli kaunokainen
  • illakko
  • kangasajuruoho
  • lehtoakileija
  • osa kellokukista
  • puistolemmikki
  • sormustinkukka

Ihana keijunmekko...

Keijunmekolla on aika pitkä esikasvatusaika. Siemenet kylvetään jo helmikuussa, ja niitä ei peitetä.
On se kyllä niin ihana, että tätäkin tekisi mieli kylvää.

Narsissitupakka...

Narsissitupakan taimia olen metsästänyt monena keväänä, löytämättä niitä. Joten viime vuonna kylvin sitä siemenistä helmikuussa. Vaikka viime kesä oli niin viileä ja sateinen, taimet ehtivät kukkia hyvin loppukesällä, kuten kuvasta näyy.  Heinän kukinnot ovat kultatesmaa, ei siis rikkaruohoja 😊.

Leijonankita kuuluu myös suosikkeihini...

Näiden (ei ihan kuvan värisiä) siemeniä minulla onkin jo odottamassa maaliskuun alkua. Leijonankidat ovat helppohoitoisia, ja pysyvät kauniina pakkasiin asti. Yhteen aikaan ostin aina niitä valkoisina meidän torilta, mutta nyt ajattelin kylvää niitä itse siemenistä. Siemenet on tosi pieniä, kuten usein näillä valoa itämiseen vaativilla.

Perinteiset lobeliat...

Lobelia on perinteinen kesäkukkaruukkujen kasvi. Välillä se lämpimänä kesänä jopa kylväytyy itse kukkaruukun ympärille.  Lobelian kylvöä en olekaan kokeillut. Kylvöajankohdan suositus sille on maaliskuun alku.

Kaksivuotinen maatiaiskasvi illakko...

Meillä on raparperin vieressä ihanasti tuoksuvaa illakkoa, ja itse asiassa se on ollut siinä aina. Joka vuosi, kun siemenkodat kypsyvät, ne katkotaan illakoiden kohtaan. Näin siemenet saavat tippua omaan tahtiin maahan. Niiden siemeniä myydään kyllä siementen nettikaupoissa.


Osa perennojenkin siemenistä vaatii valoa itääkseen...

Tähän ryhmään kuulunee vanha tuttu lehtoakileija. Kukkien väri vaihtelee paljon, tähän kuvaan sattui nyt näitä pinkkejä. Perinnekasvina se on tosi helppo ja leviää itsekin siemenistä.

Seuraava hyvä ajankohta kylvää kukkia ja chilejä Kuukalenterin mukaan alkaa torstaina eli  18.-30.1.2018.

Esikasvatusterveisin Sari

perjantai 12. tammikuuta 2018

Miksi talvella mustat kukat ja vesi ei aina miellytä?

Tämä suihkulähde oli todella upea, mutta aika jännästi nyt se tuntuu vain kylmältä. Selitys siihen löytynee fengshuista eli vuorossa #fengshuiblogihaaste.  Itse asiassa kuva näyttää ihan siltä, kuin vesisuihkut olisivat jäätyneet pakkasesta. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kuva ei ole Suomesta.


Fengshuin vesi-elementti...

Vesi-elementtiä edustaa vahvimmin konkreettinen vesi, oli se sitten akvaariossa, uima-altaassa tai suihkulähteessä. Sen lisäksi fengshuissa vesi-elementtiä katsotaan olevan ikkunat sekä kaikki musta ja tummansininen. 


Tässä musta sisäsuihkulähde, jossa vesi virtaa kivipaasia alaspäin. Siinä vesi-elementtiä on väritys ja konkreettinen vesi. 
Tuntuisiko tämä nyt hyvältä vaikka olohuoneessa?

Itse laittaisin sen varastoon talven ajaksi, sillä minulle siinä on aivan liikaa vesi-elementtiä näin talvella. Nimittäin talvikin on veden aikaa. Eli taaskin liika on liikaa.



Muistatte varmaan postauksen Miksi syksyllä valkoiset kukat ei aina miellytä? Talvella mustien ja sinisten kukkien kanssa voi olla sama juttu. Ainakin kun katsoo tätä kuvaa, niin ei näytä yhtään niin upealta kuin silloin marraskuussa Fengshui kimppu sialle -postauksessa.


Olisi tosi kiva kuulla, koetteko veden ja nämä tummat värit samalla tavalla näin talvella?
Vai ihastutteko silloin juuri tummuuteen?

Viisi elementtiä fengshuissa...

Fengshuissa on viisi elementtiä, ja ne sekä niiden keskinäinen vuoropuhelu on yksi tärkeimmistä perusasioista. Viisi elementtiä ovat vesi, puu, tuli, maa ja metalli. Näiden viiden elementin määrää tarkastellaan kohteesta, aina kun tehdään fengshui suunnitelmaa tai konsultaatiota. Kaikki elementit ovat samanarvoisia ja yhtä tärkeitä, kyse on usein elementtien keskinäisestä harmoniasta. Eli jos yhtä on aivan liikaa suhteessa muihin, se ei yleensä ole hyvä asia.

Jotenkin sininen valo ei myöskään tunnut yhtään hyvältä näin talvella. Sininen onkin vettä 😉.


#fengshuiblogihaaste

Meitä on kaksi bloggaavaa fengshui-konsulttia ja haastoimme toisemme kirjoittamaan samasta aiheesta kerran kuukaudessa. Tämän tammikuun aiheena on siis vesi-elementti.
Vesi ihmisen sielunmaisemaa My feng shui life -blogi Virpi Karjalainen
Miksi talvella mustat kukat ja vesi ei aina miellytä?  Sarin puutarhat -blogi Sari Weckström

Edelliset #fengshuiblogihaaste jutut:

Joulukuun fengshui aiheena oli punainen - Punainen väri jouluna ja fengshui 
Marraskuun fengshui aiheena oli jii - Kerrottu syklaami ja jin-aika 
Lokakuun fengshui aiheena oli metalli - Miksi syksyllä valkoiset kukat ei miellytä?
Syyskuun fengshui aiheena oli roina - Roinaa, roinaa eli haravoidako vai ei?

Vinkki - keväällä on nyt useampi fengshui kurssi, joilla opetan. Tiedot löytyvät Puutarha Studion etusivulta.


Talvisin pakkasterkuin Sari 

torstai 11. tammikuuta 2018

Ryhmäruusut suojattu talvisuojaturpeella, ja muita pihakuulumisia

Blogiyhteistyö: Biolan 
Jos talvenarat ryhmäruusut on vielä suojaamatta, niin nyt alkaa olla hyvä aika tehdä se. Meillä maan pinta oli jo jäätynyt, joten pääsin suojauspuuhiin. Ensi viikoksi on luvattu kovempaa pakkasta ja lumisateita, joten suojaus kannatti tehdä ennen sitä. Kuvassa näkyvä havusysteemi on puupionin suoja, jotta sen versojen kärjetkin säilyisivät hyvinä. Havuja oli niin paljon, että suojasta tehtiin samalla talvikoriste pihalle.

Talvisuojaturvetta laitetaan jäätyneen maanpinnan päälle:
  • ryhmäruusuille ja muille talvenaroille pensaille 20 cm kerros
  • loisto- ja jalokärhöille sekä muille talvenaroille köynnöksille 20 cm
  • talvenaroille perennoille 10 cm
Keväällä talvisuojaturve kerätään pois ja käytetään esim. maanparannusaineena. Kannattaa muistaa, että sitä ei ole kalkittu eikä lannoitettu! Itse aioin laittaa ensi keväänä talvisuojaturpeen kasvimaalle hyvin ohuena kerroksena, niin se ei lisää maan happamuutta. 

Talvisuojaturve on kehitetty kasvien talvisuojaukseen...

Turpeita on myynnissä hyvinkin erilaisia eri tarkoituksiin. Kerron tämän siksi, että osa ei tiedä tätä, ja ostaa tavallista turvetta.
Käytin talvisuojaukseen Biolanin Puutarhan Talvisuojaa. Se on puhdasta lämpökäsiteltyä turvetta ja luomua. Lämpökäsittely tekee siitä vettä hylkivää, ja juuri se pitää turpeen ilmavana ja suojaavana.

Säkit kannattaa pitää lämpimässä, niin turve pysyy irtonaisena. Ulkona säilytetyn säkin turve kovettuu hieman paakuiksi. Paakut hajoavat kyllä helposti, kun kopauttaa niitä harjan varrella, mutta säästyy turhalta työltä😊



Harjasin luudalla vähän lunta pois ennen talvisuojaturpeen levitystä. Samalla huomasin, että rusakot ovat käyneet syömässä ruusujen latvat. No se ei tietysti haittaa, sillä keväällä ryhmäruusujen versot leikataan joka tapauksessa lyhyiksi.
Ruusujen seassa näkyy vihreitä laventelin siementaimia. En ole raaskinut siirtää niitä pois, vaan saavat kasvaa ruusujen seassa 😊.

Sain Biolanilta testaukseen Biolanin Puutarhan Talvisuojan. Kiitos heille taas avusta!

Jouluruusut suojattiin syksyllä verkoilla, ettei metsäkauriit syö tai fasaanit noki niitä. Onneksi, sillä fasaanit ovat oikein majoittuneet pihalle.

Arvatkaas mikä tämä on? Se on lehtikaalin varsi. Rusakot ovat syöneet siltä lehdet ja edelleen ne nakertavat sen vartta.
Kauriita ei olekaan näkynyt. Saas nähdä, tuleeko niitä sitten, kun on enemmän lunta.



Daalioiden ja muiden talvisäilytyksessä olevien tarkistus...

Vähän jännitin, miten kellarissa daalian juurakot ovat säilyneet. Meidän kellari on kostea, ja nyt on ollut niin paljon vesisateita, että kosteutta voi tulla vielä lisää kellariin. Lisäksi juurakot kaivettiin tosi myöhään maastaa ja vietiin kellariin vasta marraskuussa. Tämä talvi onkin hyvä testi daalioiden mukuloiden turpeessa säilytykselle! 
Marraskuulta postaus... Daalian juurakot vihdoinkin kellariin.

Eli juurakoiden tilanne piti käydä tutkimassa. Kaikki olivat erittäin hyviä, ei yhtään mädäntynyttä mukulaa. Aivan mahtavaa! Testasin turvetta myös viime talvena... Daalian istutus ja talvisäilytystesti.

Samoin tutkittiin pelargonien, verenpisaroiden, syyssyriköiden ja muiden tilanne "valoisassa kellarissa". Nekin näyttivät hyviltä, ja pelakuissa oli jo uutta kasvua. 
Eli kaikki hyvin, ja odotellaan kevättä!

Lisää talvisäilytysohjeita löytyy esim. Syyssyrikkä on paras perhoskasvi -postauksesta.

Pakkasterkuin Sari


tiistai 9. tammikuuta 2018

Huippu tärkeät mullan mykorritsat ja pieneliöt

Blogiyhteistyö: Biolan ja Schetelig 
Mykorritsat ovat elintärkeitä kasveille ja niiden hyvinvoinnille, joten päätin kirjoittaa niistä ihan oman postauksen. Niitä löytyy luonnontilaisesta metsästä, mutta tavallisesta ostomullasta ne usein  puuttuvat täsyin. Se voi olla syy, miksi taimet eivät lähde kasvuun tai miksi niistä moni kuolee.

Mitä hyötyä mykorritsoista on?

Sienijuuret eli mykorritsat elävät symbioosissa kasvin juurten kanssa. Niiden avulla kasvin juuripinta-ala moninkertaistuu! Vastapalvelukseksi mykorritsat saavat kasvilta ravinnokseen hiilihydraatteja. Siis loistava yhteistyö!
  • Mykorritsat kuljettavat maasta ravinteita kasville, myös sellaisia ravinteita, joita kasvi ei itse kykene maasta ottamaan kuten fosforia. Samalla tämä vähentää lannoitustarvetta.
  • Ne suojaavat kasveja kuivuudelta ja kuljettavat sienijuurillaan hyvin kaukaakin vettä kasvin juurille.
  • Ne suojaavat kasvia taudinaiheuttajilta eli kasvitaudeilta.
  • Mykorritsat edistävät myös kasvin juurtumista, mikä on tärkeä ominaisuus taimikasvatuksessa sekä uusien taimien istutuksessa.
  • Ne parantavat myös maan rakennetta.
  • Kasvin kasvuvauhti on silminnähden parempi!

Mykorritsoja vähentää...

Mykorritsat ovat eläviä sienijuuria, joten ne ovat hyvin herkkiä vioittumaan. Mikä niitä sitten vähentää maassa...
  • maan kääntäminen, muokkaaminen, jyrsiminen ja kyntäminen heikentää mykorritsoja sekä muita maan pieneliötä, jopa matoja.
  • kemikaalien käyttö! Ja tutkitusti myös osa lannoitteista vähentää mykorritsoja maassa. Kannattaa siis suosia luomulannoitteita!
  • maan tiivistyminen eli märällä pihalla ei kannata turhaan tallustella 😉

Uudessa mullassa, etenkään tavallisessa pussimullassa, ei ole mykorritsoja.

Alppiruusuilla ja atsaleoilla omat...

Mykorritsoja on erilaisia eri kasveille. Alppiruusuille, atsaleoille, pensasmustikalle ja muille happamanmaan kasveille on siis omansa. Tämä on hyvä muistaa, jos haluaa lisätä maahan mykorritsoja. Biolanin Havu- ja rodolannoite sisältää näille kasveille sopivia mykorritsoja.

Erittäin kätevästi suurimmalle osalle kasveja sopivia mykorritsoja saa pihalle Symbio MycoForce Mykorritsa -valmisteella eli kuvan metallinen pussi. Se on jauhemaista ja sitä on helppo levittää uuteen pihaan ja kasvialueille, sekä kylvö- ja taimimultaan.
Muutama vuosi sitten meillä oli pihalla kohta, josta maata oli myllätty rajusti ja pinnalle tuotu multa oli tosi huonolaatuista. Siihen kylvetty uusi nurmikko oli harvaa ja heikkokasvuista, joten levitin nurmikon pinnalle MycoForcea. Seuraavana vuonna nurmikko oli täysin tuuhea ja hyväkuntoinen. Uskon kyllä vahvasti, että juuri mykorritsat saivat nurmikkoheinät hyvään kasvuun.


Mykorritsoja kylvöissä ja taimikasvatuksessa...

Onneksi nykyään on taimikasvatukseen erikoismultaa, jossa on valmiina mykorritsat ja muut hyötymikrobit. Tämän tyyppisiä multia käyttävät ammattilaisetkin. Siitä on heille ihan rahallista hyötyä, kun myyntiin saadaan enemmän ja parempia kasveja.
Olen testaillut monille kylvöksille tätä kuvan Biolanin Kylvö- ja taimimultaa, ja siemenet ovat itäneet hyvin ja selvästi paremmin kuin perinteisessä kylvömullassa. Nytkin rimpsureunaisten orvokkien kylvöksessä iti ekat siemenet 8 päivässä, vaikka siemenpussi lupaa 14-21 vrk. Koskaan taimiin ei tässä mullassa ole tullut ongelmia kuten taimipoltetta.

Mykorritsoja on myös Biolanin Istutusmullassa. Se on tarkoitettu pihakasveille ja viljelylaatikoihin.

Luonnossa ja luomupihoilla mykorritsoja....

Luonnossa on yleensä hyvinvoivia mykorritsoja ja kasveja. Samoin vanhoilla pihoilla, joilla on lannoitettu vain luomulannoitteilla ja maan pieneliötoiminnalle on annettu ravintoa. Se ravinto on tietysti kaikki maatuva kasviaines. Eli syksyllä pihaa ei haravoida puhtaaksi lehdistä tai sitten siivotulle pihalle lisätään puutarhakompostimultaa vuosittain.
On muutama kasvisuku, joilla ei ole mykorritsoja kuten esim. kaalit.

Olen saanut nuo kuvien Kylvö- ja istutusmullan sekä Havu- ja rodolannoitteen Biolanilta ja Symbio MycoForce Mykorritsa -pussin tuotteen markkinoijalta Schetelig:lta. Kiitos heille avusta 😊

Lisää kylvöjä...

Seuraavat kylvöt onkin vuorossa viikon päästä torstaina. Ainakin syötäviä versoja kylvän lisää, ja jotain muuta pientä. Ja kenties kylvän jonkun perennan kylmäkäsittelyyn. Täytyypäs tutkia siemenkätköt, ja ehkä pikapikaa tilata uusia siemeniä.
Ensimmäinen kuva oli viime keväältä,  värinokkosen taimista. Ihanan värisiä, vai mitä?

Terveisin Sari