keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Siementen kylmäkäsittely, ja messulippujen arvonta

Tässä on nyt kuva tuoksuorvokin kylvörasiasta, jossa vihdoinkin on ekat siemenet itäneet taimiksi. Ja ei mennyt kuin vuosi kylvöstä 😃 Mullassa on vielä monta pulleaa ja elävää siementä, joten toivottavasti nekin lähtevät kasvuun. Ympyröin ne violetilla, jotta erottuvat paremmin mullasta. Eli siementen kylmäkäsittely voi kestää 2-8 viikosta jopa vuoteen, kasvilajista riippuen.

Kylmäkäsittelytapoja on monia:

Itse kylvän siemenet normaalisti rasiaan kylvömultaan, kastelen ja peitän rasian muovilla. Rasiaa pidän huoneenlämmössä noin viikon ja sen jälkeen vien sen kellariin tai jääkaappiin, missä lämpötila on 1-6 astetta. Tuoksuorvokkirasia on ollut kylmäkäsittelyn jälkeen viime keväänä huoneenlämmössä, kesän parvekkeella ja talveksi vein sen kellariin. Reilu kuukausi sitten hain sen takaisin huoneenlämpöön. Ja tietysti kaikki toimet on tehty kasvavan kuun aikaan eli hyvänä kylvöaikana 😊

Toinen tapa on laittaa siemenet kosteaan hiekkaturveseokseen esim. pieneen pakastepussiin. Ensin huoneenlämpöön ja sitten viileään. Ja sopivan ajan kuluttua siemenet voi kylmää normaalisti.

Alla on yleissuosituksia kylmäkäsittelyä vaativista kasveista. Kylmäkäsittely koskee siis vain monivuotisia kasveja. Ja muistakaa lukea siemenpussista ohjeet! Osa on valoitäjiä eli siemeniä ei saa peittää mullalla!

Siementen lämpö- ja kylmäkäsittelyä vaativat kasvit:

Helpointa on kylmää nämä jo kesällä ulos, jolloin ne saavat luonnollisen lämpökäsittelyn ja talvella kylmäkäsittelyn.
  • kullerot
  • keltakurjenmiekka
  • (kurjenmiekat) eli joskus riittää pelkkä kylmäkäsittely
  • kurjenpolvet
  • laukat
  • mooseksenpalavapensas
  • pionit

Siementen kylmäkäsittelyä vaativat kasvit:

Osa näistä vaatii kylmäkäsittelyn itääkseen. Ja osalla siementen kylmäkäsittely varmistaa paremman ja tasaisemman siementen itämisen.
  • akileijat
  • esikot
  • harmaamalvikki
  • jättipoimulehti
  • (kellokukat) eli joskus itää ilmankin
  • kellukat
  • kurjenmiekat, joskus vaatii myös lämpökäsittelyn
  • kärhöt
  • laventeli
  • liljat
  • malvat
  • orvokit, monivuotiset (tuoksu-, perhos-, keto-orvokki)
  • pikarililjat
  • pähkämöt
  • ritarinkannukset
  • (rohtoluppio) eli joskus itää ilmankin
  • ruusuruohot
  • syyshohdekukka
  • tarhakylmänkukka
  • tähtiputki
  • ukonhatut
  • valeunikot
  • vuokot

Lisää vinkkejä siementen kylvöstä ja kasvatuksesta:


Lippuarvonta Helsingin puutarhamessuille:

Nyt olisi mahdollisuus voittaa Helsingin Messukeskuksen Kevätmessuille sisäänpääsylippu! Arvon niitä kaksi eli kaksi eri osallistujaa tulee saamaan lipun. Liput lahjoitti Helsingin Messukeskus.


Arvontaan osallistut jättämällä kommentin

”Oletko tehnyt siementen kylmäkäsittelyjä? ”

Jos vastaat anonyyminä, kirjoita myös erottuva nimimerkki

Arvonta suoritetaan ke 29.3. klo 21.00.
Voittajien nimet laitan tähän.
Voittajilla on aikaa  perjantaihin 31.3. asti ilmoittautua sivupalkin sähköpostiosoitteeseen, sen jälkeen pääsylipun voittaja arvotaan uudelleen.


Onnea arvontaan!

Terkuin Sari


perjantai 17. maaliskuuta 2017

Mehitähdet talvehti ruukussa, jee!

Jouluruusupostauksessa vähän vilahti jo nämä super ihanat mehitähdet. Ostin ne viime kesänä,  ja näyttävät talvehtineen hyvin parvekkeen suojassa. Vain yksi mehiruusuke kuoli. Näiden nimestä en ole ihan varma, mutta saattavat olla partamehitähteä (Sempervivum ciliosum). Ovat kyllä jännän karvaisia 😊


Mullaksi laitoin silloin kesällä hiekkapitoista multaa ja taimet jätin aika ylös. Jostain ruukkujen vaihdosta tuli noita kevytsorapalleroita. Koska ne olivat vanhoja, eikä niitä viitsi laittaa viherkasveille, niin laitoin ne näiden mehitähtien mullan pinnalle.

Mehitähtien hoito:

Mehitähdet (Sempervivum) ovat monivuotisia perennoja. Vähän saman näköisiä mehikasveja myydään myös kukkakaupoissa, mutta ne eivät talvehdi meillä ulkona.
Mehitähdet ovat kivikkokasveja eli viihtyvät auringossa ja kuivallakin paikalla. Tyytyvät vähään multaan ja hoitoon. Vain istutusvuonna niitä kastellaan ja silloinkin harvoin. Niitä ei saa lannoittaa!
Tärkeää niiden viihtymisessä on myös se, että maa on läpäisevää ja syksyn/talven sateet eivät jää lätäköiksi mullan pinnalle.
Parvekkeellani on onneksi katto ja lasitus, joten ovat säästyneet sateilta 😊

Itse sipulista kasvatetut hyasintit:

Eka itse hyödetty eli sipulista kasvatettu hyasintti availee kukkiaan. Ihana tuoksu 😊
Hyvin näkee lehdistä, mitkä ovat olleet parvekkeella jo pidempään. Kellertävälehtiset on otettu kellarista parvekkeelle vasta vähän aikaa sitten. Ovat muuten viikossa kasvaneet aika kivasti...  kuten Itse kasvatetut kevätkurjenmiekat -postauksesta näkee.

Viikonloppuna pääsenkin tutkimaan, miten kevät on edennyt pihalla. Krookuksen nuppuja ja lumikelloja siellä näytti ainakin olevan... mitä nyt sadepäivänä ehdin pikaisesti nähdä.

Hauskaa viikonloppua!

Terkuin Sari


keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Syksyn jouluruusu kukkii vieläkin!

Ihan uskomatonta! Tämän viininpunaisen jouluruusun hankin muistaakseni syyskuussa parvekkeelle. Talven ja pakkasten tultua siirsin sen kellariin. Välillä lämpiminä jaksoina hain sen takaisin parvekkeelle valoon. Nyt siinä on vieläkin kauniita kukkia ja viimeiset nuput aukeavat. Edes muutamat mullan kuivumiset eivät näytä haitanneen sitä. On kyllä sitkeä sissi 😊


Lehtien keskeltä näyttää kasvavan uusia versoja ja lehtiä. Ovat vähän kellertäviä, koska kellarissa oli pimeää. Onneksi kuitenkin kohta alkavat vihertyä valossa.... ja sitten näkee paremmin, onko tuolla lehdykän sisällä nuppuja tulossa. Taas lisää jännitystä!

Joululta säilynyt jouluruusu:

Kellarissa oli myös pari valkokukallista jouluruusua, jotka säilytin joululta. Myös ne ovat olleet välillä parvekkeen viileydessä, joten kukat ovat vieläkin jäljellä.

Mutta pieni pakkanen ja mullan kuivahtaminen vioitti niitä. Tässäkin kasvaa jo uusia kellertäviä versoja eli hyvältä näyttää.
Lehdettömänä kukkinut jouluruusu talvehti ällistyttävän hyvin ihan asuinhuoneessa. Siitä lisää Sarin joulublogissa Lehdetön jouluruusu talvehti ikkunalla.

Jouluruusujen istutus pihalle:

Jouluruusut ovat periaatteessa monivuotisia perennoja, joiden lehdet säilyvät vihreinä talvellakin. Ne viihtyvät puolivarjossa ja tuoreessa, mutta läpäisevässä maassa.
Kannattaa pitää mielessä, että ne ovat syötynä vaarallisen myrkyllisiä. Onneksi maistuvat tosi karvaalle, kuulemma.

Nämä jouluruusut aion istuttaa pihalle vasta, kun kovat yöpakkaset on ohi. Ne kestävät pakkasta, mutta näillä on jo hentoja uusia versoja, mitkä lämmössä kasvaneena voivat paleltua.  Pelaan siis varman päälle.
Ja nuo huonot lehdet ja kukat leikkaan pois vasta kun ne ovat täysin kellastuneet.

Ekologinen ruukkukukka:

Jouluruusu on monikäyttöinen ja ekologinen vaihtoehto ruukkukukissa. Se kukkii pitkään terassin ja parvekkeen viileydessä eli siitä on pitkä ilo. Ja vielä jos sen istuttaa pihalle, siitä saa monivuotisen kevätkukkijan.
Jouluruusujen hoito puutarhassa -postauksesta näet jouluruusuja pihalta. Täytyykin muistaa ottaa niistä uudet kuvat 😊

Kevätterveisin Sari

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Omenapuiden ja pensaiden hyvä leikkausaika

Ensi viikolla on hyvä ajankohta leikata puita ja pensaita kuun vaiheiden mukaan. Tietysti pitää huomioida kasvilaji ja leikkaustarve... sehän on jo itsestäänselvyys 😊 Ja jos nyt tuntuu liian aikaiselta leikkaushommaan, sen voi tehdä myös noin kuukauden kuluttua huhtikuussa.


Hedelmäpuiden ja marjapensaiden leikkausaika:

Jotta omenapuu kasvaa hyvän malliseksi ja tekee hyvälaatuisia omenia, omenapuuta leikataan. Tässäkin `Valkeakuulaassa` näyttää olevan niin herkullisen näköiset omput.
Hedelmäpuille ja marjakasveille on oma leikkaamisajankohta Kuukalenterissa.
  • Kumivuotoa vuotavat kirsikat ja luumut leikataan heinä-elokuussa, ei siis näin keväisin.
  • Omenapuut ja päärynäpuut voi leikata keväällä ja/tai heinä-elokuussa.
  • Marjapensaat ja vadelmat leikataan keväällä, tai täällä etelässä heti marjojen poimimisen jälkeen.
  • Hyvä leikkausajankohta on nyt siis 19.-20.3.2017 sekä 15.-17.4.2017

Muiden pensaiden ja puiden leikkausaika:

  • Vuotavat puut ja pensaat, kuten esim. vaahterat ja kirsikat, leikataan heinä-elokuussa, ei siis nyt keväällä.
  • Kasvit leikataan lajille sopivasti ja vain jos siihen on tarve. Ne uudet oksasakset ei ole riittävä syy 😉
  • Yleisohjeena hyvä leikkausaika on nyt 13.-20.3. 2017

Talvenarkojen kasvien leikkausajankohta:

Talvenarkoja kasveja leikataan hyvin vähän, sillä rajumpi leikkaaminen heikentää niiden talvenkestävyyttä. Yleensä odotellaan lehtien puhkeamista, jotta nähdään kuivat oksan osat. Eli talvenaroista kasveista leikataan usein vain kuivat ja kituvat oksat pois.
Tämä kuva on viime syksyltä vuoden vanhasta riippahanhenpajusta. Viime keväänä melkein luulin sen saaneen talvivaurioita, sillä se lähti tosi hitaasti kasvuun. Nyt osaan jo odottaa siltä vastaavaa käyttäytymistä ja siksi leikkaan sen vasta toukokuussa.

Vanhaa puutarhanhoidon perinnetietoa:

Kasvien hoitaminen kuun vaiheiden mukaan on hyvin vanhaa perinnetietoa. Onneksi se on taas tullut vahvemmin esille myös meillä Suomessa. Sen sijaan esim. saksankielisellä alueella maaseudulla se on ollut koko ajan käytössä. Myös puutarha-fengshuissa kuun vaiheet kuuluvat automaattisesti puutarhanhoitoon. Luonnonkunnioitus ja luonnonmukaiset hoitotoimet ovat siinä vahvasti painotettuna.  

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Terkuin Sari

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Itse kasvatetut kevätkurjenmiekat kukkii, jee!

 Blogiyhteistyö: Korpikangas Siemen-Frö
Nyt kevätkurjenmiekat eli Iiris reticulata aukaisi ekat kukkat, jee! Nämä erilaiset pikku iirikset ovat kevätkukista suosikkejani, ja etenkin itse kukkaan hyödetyt. Minulla onkin jo perinteenä kasvattaa näitä parvekkeelle kevätkukaksi. Hyötäminen onnistuu aina, ovat siinä mielessä varmoja hyödettäviä.

 Lehdet ovat vielä vähän kellertävät, sillä ruukut ovat olleet parvekkeella vasta vähän aikaa.

Kevätkurjenmiekkojen hyötäminen kukkaan:

 Myöhään syksyllä iiristen eli kurjenmiekkojen sipulit istutetaan hiekkapitoiseen multaan. Ruukut kastellaan kohtuudella ja viedään pimeään kellarinomaiseen tilaan, jossa lämpötila ei laske pakkaselle. Talvella käydään muutaman kerran kastelemassa pienellä vesimäärällä, jos multa näyttää kuivalta.
Kevätkurjenmiekkojen ruukut otetaan helmi-maaliskuussa parvekkeelle tai viileälle kuistille, jossa ei ole pakkasta. Viileässä kukinta voi kestää yli kuukauden, kun taas sisällä kukinta olisi ohi parissa päivässä.

Olen myös hyötänyt ihania tummanliloja lumikurjenmiekkoja (Iris histrioides `George`) joitakin vuosia sitten ja vaaleansinisiä kevätkurjenmiekkoja eli Iris reticulata `Cantab`.
Nyt vähän tässä jo mietin, mitä iiristä istuttaisi ensi syksynä ruukkuihin 😊

Muita kukintaa odottavia sipulikukkaruukkuja:

 Hyasintit ovat vielä nupulla. Taitaa tulla aika jännän värinen kukka.

Tästä pitäisi kasvaa jokin pieni ja erikoisempi pikarililja (Fritillaria). Onneksi on luvattu ensi viikoksi tosi lämmintä, niin alkavat vihertyä enemmän, ja toivottavasti myös kasvattamaan kukkaa. Pidetään peukkuja tälle!

Kukkasipulit on saatu Korpikangas Siemen-Fröltä blogijuttujen tekoon. Iso kiitos taas heille avusta 😊
Heidän nettikaupan sivut ovat muuten uudistuneet. Näyttävät nyt tosi kivoilta.

Iloista ja mukavaa viikonloppua!

Terkuin Sari

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Miten onnistui orvokin kylvö ilman lisävaloa

Yllättävän hyvin onnistui, sillä ikkuna on kaakkoon eli melkein etelään. Toki tammikuun pimeydessä pienten taimien varret kasvoivat pitkiksi, mutta se ei käytännössä haittaa.
Kylvin siis rimpsureunaisen orvokin siemenet joulukuun vika päivä kuvan keskellä olevaan rasiaan ns. hajakylvönä. Multana oli tietysti hyötymikrobeja ja mykorritsaa sisältävää kylvö- ja taimimultaa.

Se on kyllä kumma juttu, miten on kylvävinään vain vähän siemeniä..... ja mullasta kasvaakin hurja määrä taimia. Ja joka vuosi sama juttu 😊

Orvokin taimien kouliminen

Kun orvokin taimiin oli kasvanut kahden ensimmäisen lehden jälkeen kolmas lehti, oli aika koulia ne omiin ruukkuihin. Ajankohta oli helmikuun alku, ja tietysti kasvavan kuun aikaan. Multana käytin samaa hyötymikrobeja ja mykorritsaa sisältävää kylvö- ja taimimultaa.

 Eilen koulin rasiasta vielä muutaman taimen. Kuvassa näkee hyvin tammikuun heikossa valossa pitkäksi hujahtaneen varren. Se ei siis haittaa, sillä orvokin taimen voi istuttaa syvään eli varsi jää silloin mullan sisään. Lehtien tyvi pitää kuitenkin olla selvästi mullan yläpuolella.

 Tässä eilen otettu kuva helmikuussa koulituista taimista. Varsi on kokonaan mullan sisällä.

Miksi sitten kylvin jo joulukuussa? No siksi, että saan näitä ihania erivärisiä rimpsureunaisia orvokkeja ja aikainen kylvö pitäisi myös aikaistaa kukinnan alkua. Saas nähdä, milloin nämä kukkivat. Tämä kuva on siis viime syyskuulta.

Mitä kuuluu tupakan kylvökselle

Tupakan tosi pienet taimet olivat jo koulintakunnossa. Koska ikkunalaudalla on niin vähän tilaa, niin koulin niitä vain kahteen ruukkuun useammaksi mättääksi. Loput taimet rasiasta taidan istuttaa suoraan pihalle kesäkuussa. Tai jos oikein intoutuvat kasvamaan jo ennen sitä, istutan ne mättäina isompaan ruukkuun.
Jännä nähdä, miten näiden kasvatuksessa käy, ja ehtivätkö kukkaan tänä kesänä. Taimet on kyllä hurjan pieniä.


Kylväminen on sitten jännää ja mielenkiintoista puuhaa. Ja vaikka kylväisikin vain muutaman siemenen, niin saa sormet multaisiksi ja tulee kevätfiilis 😊


Kylvöterkuin Sari


sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Kukkakimppu jänikselle

Tämä postaus aloittaa hauskan sarjan, josta olen haaveillut pitkään. Eli kuukauden kukkakimppu, joka on suunniteltu fengshuin mukaan. Tänään alkaa vesi-jäniksen kuukausi, joten kimppu on nyt tehty sen mukaiseksi. Tämä sopii myös erittäin hyvin onnittelukimpuksi, vesi-jäniksille 😊




Sattumalta näin perjantaina ystäväni Kirsin, joka on vesi-jänis, ja näytin kuvia kimpusta. Hän ihastui kimppuun heti 😊

Vesi-jänis fengshui astrologiassa:

Fengshui astrologiassa on 12 eri eläintä, joista jänis on yksi. Sen lisäksi on 5 elementtiä ja tämän kuun elementti on vesi. Siis kuukauden eläin on vesi-jänis.
Vuosi 1963 oli vesi-jäniksen vuosi, joten tänä vuonna 54 vuotta täyttävät ovat vesijäniksiä. Tämän tyylinen kimppu sopii heille vaikka onnittelukimpuksi.

Millaisia vesi-jänikset sitten ovat luonteeltaan... herkkiä, hauraita ja riitoja karttavia. Ja tasapainoisena ollessaan heillä on uskomattoman paljon sisäistä voimaa ja vaikutusvaltaa.

Kiva yhteistyö:

Oli tosi jännää antaa vesi-jänis kimpun ohjeet, kun yleensä olen tehnyt kimput itse. Hienosti Kukkakamari Elsin tytöt innostuivat tähän pieneen yhteistyöhön mukaan ja heti oivalsivat, mikä oli kimpun juju. Kimppu on siis heidän tekemä.  Eli jos kiinnostaa tilata vesi-jänis kimppu tai asetelma, niin he osaavat sen tehdä. Kukkakauppa on meidän Nurmijärven kirkonkylällä.
Huhtikuu onkin sitten puu-lohikäärmeen kuukausi... siitä lisää huhtikuussa 😊

Olen siis koulutukseltani fengshui-konsultti ja hortonomi, joten siksikin nämä fengshui kukat kiinnostavat minua aina.

Leppoisaa sunnuntaita!

Terkuin Sari